Post by suspe on May 20, 2010 11:06:54 GMT -5
Miten nää hoitotarinat tulee samoina päivinä? :D
‘Voi hyvää päivää, taas hirveän kuuma keli.’ ajattelin kun istuin äitini auton pelkääjänpaikalla matkalla Pirttiojaan. Olin onneksi tajunnut varustautua hiukan kevyemmin kuin viimekerralla, ja ottanut juomista mukaan. Tulinkin melkein suoraan viimeisen tunnin jälkeen katsomaan Skoonea, että pystyisin olemaan sen kanssa pari tuntia ennen serkun synttäreitä. Kun saavuimme portille, hyppäsin nopeasti ulos autosta ja kiitin äitiäni kyydistä. Sanoin samalla että tulisin linkulla takaisin. Heti työnnettyäni oven kiinni, lähdin reippaasti kävelemään kohti tallirakennusta.
Sisällä ei ainakaan näkynyt ketään, mutta muistelin Hayn ilmoittaneen että Skoonen saisi hakea laitsalta sisälle hoidettavaksi. Nappasin nopeasti riimunnarun käteeni ja lähdin tallustelemaan laitumille päin. Vaikka huonon muistin omistankin, niin sen vähäisenkin ansiosta muistin juuri ja juuri missä päin Skoonen ja Chalin laidun sijaitsi. Ilmoitin ruunille olevani paikalla, hiukan maiskuttelemalla ja kutsumalla niitä nimeltä. Niin kuin viimekerralla, Chali tuli ensimmäisenä paikalle korvat hörössä ja katse valppaana, että olisikos sulla jotain mullekin. Taputtelin ruunaa hetken ennen kuin Skoonekin tuli paikalle lennokkaasti ravaten. Hetken paijauksen jälkeen pujahdin aidan välistä toiselle puolelle ja laitoin riimunnarun kiinni Skoonen riimuun. Chali tutki hetken ruutupaitani taskuja ja tepasteli vähän puolelta toiselle, mutta laitumelta lähtiessämme se kulki vieressä ihan kiltisti. Puhelin ruunalle kaikenlaista samalla kun talutin sitä kohti tallia. En tällä kertaa halunnut ruveta hoitamaan Skoonea sisällä, joten talutin sen ihan sisälle asti. Laitoin ruunan karsinaansa ja otin niin riimun kuin riimunnarunkin pois, sillä minulla oli hyvinkin myönteinen ajatus siitä että Skoone ei rupeaisi hyörimään ympäriinsä.
Hain nopeasi harjapakin satulahuoneesta ja rupesin harjaamaan ruunaa. Skoone nautti harjauksesta täysin, ja nosti kaviotkin kiltisti. Harjauksen lopussa ruuna rupesi yhtäkkiä tökkimään housuntaskujani turvallaan, ja hetken päästä päätin kurkistaa taskuun. No niinpä tietenkin, sinnehän ne hevosnamit olivat aamulla jääneet. Päätin sitten antaa Skoonelle pari pientä porkkanan makuista namia hyvän hoitotuokion päätteeksi, ja taputtelin ruunaa vielä hetken ennen kuin vein harjapakin takaisin omalle paikalleen. Takaisin karsinalle päin tullessani Hay tuli minua vastaan, ja moikkasi hymyillen.
- Mites sinulla on mennyt Skoonen kanssa? , Hay kerkesi kiireiltään kysäisemään. Olin varmaankin hieman hämmentynyt kysymyksestä, tai ylipäätään siitä että Hay kerkesi puhelemaan, mutta vastasin silti takaisin hymyillen.
- Ihan kivasti, justiinsa ruunan harjasin ja vien sen takaisin tarhaan.., sanoin ja kävelin pari askelta kohti Skoonen karsinaa. Hay vain hymähti lyhyesti ja oli selvästi saanut haluamansa vastauksen. Menin takaisin ruunan karsinalle ja tervehdin sitä iloisesti. Olipas siinä minulla söpö hoitohevonen, harmi vain en voinut viettää sen kanssa tänään enempää aikaa, kun oli hiukan tiukka aikataulu. Otin sitten hiukan haikein mielin riimunnarun ja riimun karsinan oven päältä ja sujautin riimun Skoonen päähän. Napsautin vielä riimunnarun riimuun kiinni ja lähdin hiljalleen viemään ruunaa kohti laitsaa. Vielä pari päivää Skoonella oli aikaa vain loikoilla auringonpaisteessa ja telmiä Chalin kanssa, sitten ruunilla alkaisi kunnon työt ratsastustuntien parissa. Skoone heilutteli kävellessään päätänsä ympäriinsä, eikä meinannut lopettaa steppailuaankaan. Kai se oli niin innoissaan kun pääsisi taas kaverinsa kanssa telmimään ympäri laidunta. Chalikin oli heti laitumen reunalla odottamassa kun tulimme. Päästin laitumella Skoonen irti ja nopeasti se muuten lähtikin hirveää pukkilaukkaa Chali perässään. Katselin hetken kaverusten menoa ennen kuin lähdin käppäilemään bussiasemaa kohti.
//Muuten, ilmoitankin jo nyt etten pääse hoitamaan kuin seuraavan kerran vasta ensiviikon perjantaina, sillä huomenna tulee saksalaisia kylään seuraavaksi viikoksi. Niin paljon tekemistä on ettei mitenkään kerkeä hyviä hoitotarinoita väsäämään..
‘Voi hyvää päivää, taas hirveän kuuma keli.’ ajattelin kun istuin äitini auton pelkääjänpaikalla matkalla Pirttiojaan. Olin onneksi tajunnut varustautua hiukan kevyemmin kuin viimekerralla, ja ottanut juomista mukaan. Tulinkin melkein suoraan viimeisen tunnin jälkeen katsomaan Skoonea, että pystyisin olemaan sen kanssa pari tuntia ennen serkun synttäreitä. Kun saavuimme portille, hyppäsin nopeasti ulos autosta ja kiitin äitiäni kyydistä. Sanoin samalla että tulisin linkulla takaisin. Heti työnnettyäni oven kiinni, lähdin reippaasti kävelemään kohti tallirakennusta.
Sisällä ei ainakaan näkynyt ketään, mutta muistelin Hayn ilmoittaneen että Skoonen saisi hakea laitsalta sisälle hoidettavaksi. Nappasin nopeasti riimunnarun käteeni ja lähdin tallustelemaan laitumille päin. Vaikka huonon muistin omistankin, niin sen vähäisenkin ansiosta muistin juuri ja juuri missä päin Skoonen ja Chalin laidun sijaitsi. Ilmoitin ruunille olevani paikalla, hiukan maiskuttelemalla ja kutsumalla niitä nimeltä. Niin kuin viimekerralla, Chali tuli ensimmäisenä paikalle korvat hörössä ja katse valppaana, että olisikos sulla jotain mullekin. Taputtelin ruunaa hetken ennen kuin Skoonekin tuli paikalle lennokkaasti ravaten. Hetken paijauksen jälkeen pujahdin aidan välistä toiselle puolelle ja laitoin riimunnarun kiinni Skoonen riimuun. Chali tutki hetken ruutupaitani taskuja ja tepasteli vähän puolelta toiselle, mutta laitumelta lähtiessämme se kulki vieressä ihan kiltisti. Puhelin ruunalle kaikenlaista samalla kun talutin sitä kohti tallia. En tällä kertaa halunnut ruveta hoitamaan Skoonea sisällä, joten talutin sen ihan sisälle asti. Laitoin ruunan karsinaansa ja otin niin riimun kuin riimunnarunkin pois, sillä minulla oli hyvinkin myönteinen ajatus siitä että Skoone ei rupeaisi hyörimään ympäriinsä.
Hain nopeasi harjapakin satulahuoneesta ja rupesin harjaamaan ruunaa. Skoone nautti harjauksesta täysin, ja nosti kaviotkin kiltisti. Harjauksen lopussa ruuna rupesi yhtäkkiä tökkimään housuntaskujani turvallaan, ja hetken päästä päätin kurkistaa taskuun. No niinpä tietenkin, sinnehän ne hevosnamit olivat aamulla jääneet. Päätin sitten antaa Skoonelle pari pientä porkkanan makuista namia hyvän hoitotuokion päätteeksi, ja taputtelin ruunaa vielä hetken ennen kuin vein harjapakin takaisin omalle paikalleen. Takaisin karsinalle päin tullessani Hay tuli minua vastaan, ja moikkasi hymyillen.
- Mites sinulla on mennyt Skoonen kanssa? , Hay kerkesi kiireiltään kysäisemään. Olin varmaankin hieman hämmentynyt kysymyksestä, tai ylipäätään siitä että Hay kerkesi puhelemaan, mutta vastasin silti takaisin hymyillen.
- Ihan kivasti, justiinsa ruunan harjasin ja vien sen takaisin tarhaan.., sanoin ja kävelin pari askelta kohti Skoonen karsinaa. Hay vain hymähti lyhyesti ja oli selvästi saanut haluamansa vastauksen. Menin takaisin ruunan karsinalle ja tervehdin sitä iloisesti. Olipas siinä minulla söpö hoitohevonen, harmi vain en voinut viettää sen kanssa tänään enempää aikaa, kun oli hiukan tiukka aikataulu. Otin sitten hiukan haikein mielin riimunnarun ja riimun karsinan oven päältä ja sujautin riimun Skoonen päähän. Napsautin vielä riimunnarun riimuun kiinni ja lähdin hiljalleen viemään ruunaa kohti laitsaa. Vielä pari päivää Skoonella oli aikaa vain loikoilla auringonpaisteessa ja telmiä Chalin kanssa, sitten ruunilla alkaisi kunnon työt ratsastustuntien parissa. Skoone heilutteli kävellessään päätänsä ympäriinsä, eikä meinannut lopettaa steppailuaankaan. Kai se oli niin innoissaan kun pääsisi taas kaverinsa kanssa telmimään ympäri laidunta. Chalikin oli heti laitumen reunalla odottamassa kun tulimme. Päästin laitumella Skoonen irti ja nopeasti se muuten lähtikin hirveää pukkilaukkaa Chali perässään. Katselin hetken kaverusten menoa ennen kuin lähdin käppäilemään bussiasemaa kohti.
//Muuten, ilmoitankin jo nyt etten pääse hoitamaan kuin seuraavan kerran vasta ensiviikon perjantaina, sillä huomenna tulee saksalaisia kylään seuraavaksi viikoksi. Niin paljon tekemistä on ettei mitenkään kerkeä hyviä hoitotarinoita väsäämään..